Vesistöt

Vesistöt ovat merkittävä osa Suomen maaseutua. Vesistöillä on myös tärkeä virkistysarvo. Vesiensuojelun tavoitteena on vesistöjen haitallisten muutosten estäminen ja haittojen korjaaminen.

Ikaalisissa on tehty Kyrösjärven valuma-alueen vesiensuojelututkimus vuosina 2001-2003. Tutkimuksessa olivat mukana Ikaalinen, Hämeenkyrö, Parkano, Kihniö, Viljakkala ja Pirkanmaan ympäristökeskus (nykyisin Pirkanmaan ELY-keskus).

Vuonna 2003 valmistui Kyrösjärven reitin haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn vyöhykejako-selvitys (HajaKäsi). Myös tämä tutkimus toteutettiin seutukunnallisena yhteistyönä. Tutkimuksessa olivat mukana Ikaalinen, Parkano, Kihniö, Viljakkala ja Pirkanmaan ympäristökeskus.

Pirkanmaan vesistöjen tilaa ja vesistöjen laatua seurataan toistuvasti.
Kesäisin toteutetaan Kyrösjärvellä sinileväseurantaa.

Vesirakentamisella tarkoitetaan ruoppauksia, laitureiden rakentamista, pengerryksiä ja täyttöjä. Näistä toimenpiteistä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle (Pirkanmaan ELY-keskus). Näissä toimenpiteissä saatetaan tarvita myös vesilain mukainen lupa , riippuen hankkeen suuruudesta.

Vesistöön joutuvat epäpuhtaudet pyritään estämään tehokkaalla jätevesien käsittelyllä.

Vesistöjen lähialueiden suojelu on erityisen tärkeää vesiluonnon suojelun kannalta ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

ELY-keskus, TIEDOTE 7.10.2019

Viime aikaisilla sateilla ei merkittävää vaikutusta vedenkorkeuksiin (Pirkanmaa)

Niin luonnontilaisten kuin säännösteltyjen järvien vedenkorkeus on edelleen keskimääräistä matalampi.

Pirkanmaan alueella on satanut syyskuussa ja lokakuun alussa jonkin verran keskimääräistä enemmän, mutta sateet eivät ole vielä nostaneet järvien vedenkorkeutta merkittävästi. Vedenkorkeuden lasku on kuitenkin pysähtynyt. Ainoastaan paikoittain vedenkorkeudet ovat nousseet joitakin senttejä. Maaperä on ollut pitkään kuiva, ja sateiden myötä vesivarastot ovat täyttymässä. Jatkossa sateet alkavat nostaa selvemmin sekä järvien että pohjavesien vedenkorkeuksia.

– Viime syksynä oli ennätyksellisen kuivaa, eikä vastaavan toivota toistuvan tänä vuonna. Tilanne olisi viime vuotta huonompi, koska järvien vedenkorkeudet ovat valmiiksi alhaalla, toteaa johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid.

Pirkanmaan suurista luonnontilaisista järvistä Iso-Tarjanneveden (Ruovesi, Tarjannevesi, Visuvesi, Vaskivesi) vedenkorkeus on yli 30 cm keskimääräistä alempana. Längelmäveden reitin suurilla järvillä (Längelmävesi, Mallasvesi, Roine, Kukkia) vedenkorkeudet ovat 20 cm keskimääräistä alempana. Maakunnan pohjoisosissa Keurusselkä on 20 cm ja Kitusjärvi 16 cm keskimääräistä alempana.

Suurista säännöstellyistä järvistä etenkin Vanajavesi ja Kyrösjärvi ovat olleet koko kesän keskimääräistä alemmalla tasolla. Molemmista järvistä on juoksutettu vettä hyvin vähän, mutta siitä huolimatta vedenkorkeus on laskenut. Viime viikkoina vedenkorkeuden lasku on pysähtynyt ja näillä näkymin nousua on näköpiirissä. Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä vedenkorkeudet ovat olleet lähellä keskimääräisiä.

Vesistöjen vedenkorkeudet Pirkanmaalla (ymparisto.fi)
Pohjavesien vedenkorkeudet Pirkanmaalla (ymparisto.fi)

Säännöstelykatsaus ymparisto.fi-verkkopalvelussa

Pirkanmaan keskeisten järvien (PIRSKE-järvien) säännöstelysuosituksia seurataan vuosittaisella säännöstelykatsauksella. Katsauksessa käydään läpi kukin suositus ja arvioidaan sen toteutumista.

Vuosien 2017, 2018 ja 2019 katsaukset (ymparisto.fi/saannostely/kokemaenjoki)

Lisätietoja:

Pintavesi: johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid, p. 0295 036 188 ja vesitalousasiantuntija Harri Mäkelä, p. 0295 036 359

Pohjavesi: ylitarkastaja Nina Nenonen, p. 0295 036 323

Twitter @Pirvesi (vesiasiat Pirkanmaalla) @PirkanmaanELY (Pirkanmaan ELY-keskus)

Järviwiki Järviwikistä löytyy perustiedot kaikista yli 1 hehtaarin kokoisesta järvestämme.