Vesirakentaminen

Rantojen käytön ohjeita

1. Vesirakentaminen

Vesirakentamisella tarkoitetaan mm. ruoppauksia, laitureiden rakentamista, pengerryksiä ja täyttöjä.

Vesirakentaminen voi aiheuttaa veden samentumista ja sitä kautta heikentää veden laatua. Erityisesti ruoppauksilla ja täytöillä muutetaan rantavyöhykettä ja sillä saattaa olla haitallista vaikutusta kalastoon ja muuhun vesiluontoon. Rannat ovat keskeisiä myös vesimaisemassa.

2. Vesistöön joutuvien epäpuhtauksien vähentäminen

Vesistössä tai maalla ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, että siitä voi aiheutua haittaa vesistölle, kalastukselle tai terveydelle huonontuneen veden laadun johdosta. Toimenpide ei myöskään saa vähentää luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä, kulttuuriarvoja tai vesistön käyttökelpoisuutta vedenhankintaan tai sen soveltuvuutta virkistyskäyttöön.(VL 15§).

Jätevesien johtaminen

Jätevesien käsittelyn tulee olla mahdollisimman huolellista ja tehokasta. Asiantuntevan suunnittelijan tulee selvittää kiinteistölle sopiva käsittelymenetelmä. Lisätietoa jätevesistä löydät jätevesisivulta.

Mattojen peseminen:

Mattojen pesu on Suomessa perinteisesti tapahtunut laiturilla. Laiturilla tai järvessä tapahtuva pesu ei kuitenkaan ole suotavaa. Pesun yhteydessä matoista irtoaa likaa ja pesuaineis ta joutuu veteen ravinteita, jotka kuormittavat vesistöä. Ei myöskään mäntysuovalla tapah tuvaa pesua tulisi tehdä siten, että pesuvesi valuu järveen.

Matonpesupaikka tulee rakentaa siten, että pesussa käytettävä likaantunut vesi valuu maa perään, jossa se suodattuu. Pesupaikan yhteyteen voi rakentaa vastaavanlaisen imeytysken tän kuin taloudesta tulevien jätevesien käsittely vaatii. Imeytyspaikan etäisyys vesistöön tulisi olla vähintään 20 metriä. Tällöin maaperän tulee olla imeytykseen erityisen hyvin soveltuvaa. Maaperäolosuhteista riippuen tilanne tulee harkita tapauskohtaisesti.

3. Maisemansuojelu

Pääperiaatteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Mikäli on olemassa kauniita maisemakokonaisuuksia, jotka ovat muotoutuneet peltoaukeiksi laidunnuksen tai viljelyn myötä, tulisi kokonaisuus säilyttää.

Vastaavasti saattaa vesistön äärellä olla vaihtelevan ikäisen puuston ja pensaikon muodostama kokonaisuus, joka jatkuu vedessä monipuolisena vesikasvillisuutena. Alue antaa suojaa linnuille ja nisäkkäille sekä muodostaa veteen kaloille tärkeitä suoja- ja kutupaikko ja. Kuumana kesäpäivänä puut varjostavat vettä, ollen jopa elintärkeitä kaloille ja eliöille.

Erityisen haavoittuvia ovat purojen ja muiden pienvesistöjen lähialueet sekä jokien varret.

Maisemaan tai muutoin vesiluontoon vaikuttavia toimenpiteitä suunniteltaessa tulee olla yhteydessä ympäristöviranomaisiin (ympäristölautakunta / ympäristönsuojelusihteeri, Pirkanmaan ELY-keskus).