Vapaa-aikapalveluiden blogi

6.7.2021

Veren kolesteroli ja lipoproteiinit LDL ja HDL

Kolesteroli on rasvankaltainen aine, eikä se liukene veteen. Jotta kolesteroli voisi kulkea verenkierrossa se pakataan erityisten kuljetusproteiinien sisään( LDL ja HDL). LDL kuljettaa suurinta osaa veren kolesterolista, se siirtyy verestä kudoksiin, kun taas HDL kuljettaa kolesterolia pois kudoksissa, esimerkiksi valtimon seinämistä. Jos LDL-kolesterolia on liikaa, sitä siirtyy valtimoiden sisäkalvon alle.

Suurentunut LDL- kolesteroli aiheuttaa haittaa ja siksi sitä kutsutaan pahaksi kolesteroliksi ja HDL-kolesterolia kutsutaan hyväksi kolesteroliksi.

Aikuisen kolesteroli arvot olisi syytä mitata 3-5 vuoden välein, koska korkea LDL arvo ei näy ulos päin.

Tavoitearvot:

LDL alle 3,0mmol/l

HDL miehillä yli 1,0 mmol/l ja naisilla yli 1,2 mmol/l

Kokonaiskolesteroli alle 5,0 mmol/l

Triglyseridit alle 1,7 mmol/l

Elintavoilla voit vaikuttaa kolesteroliarvoihisi. Liikunta ja terveellinen ruokavalio vaikuttavat suotuisasti veren rasva-arvoihin. Ravinnossa eniten vaikuttaa ruoan rasvojen laatu. Kovat eli tyydyttyneet rasvat vaikuttavat haitallisesti ja pehmeät eli tyydyttymättömät ovat hyödyllisiä. Kuntoliikunta lisää HDL- kolesterolin määrää, kun taas siihen ei suoranaisesti ruokavaliolla pystytä vaikuttamaan. Vyötärölihavuus, siihen liittyvä rasvamaksa ja tupakointi laskee HDL-kolesterolia.

Ruokaa ostaessa kannattaa valita sydänmerkkituotteita, se myönnetään tuotteille, joiden kovan rasvan määrä ei ole suuri. Kovanrasvan lähteitä ovat maitotuotteet, rasvaiset lihat ja juustot, joista on syytä siirtyä vähärasvaisempiin tuotteisiin. Pehmeitä rasvoja ovat kasviöljyt. Kuidun lisääminen ruokavalioon on myös hyödyllistä.

Lähteet https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00035

https:/7sydan.fi/fakta/kolesteroli-kohdalleen/

Kirjoittajana Hanna-Mari Suomela.

 

5.7.2021

VERENPAINE

Valtimoverisuonissa vallitseva paine tarkoittaa verenpainetta. Paine syntyy sydämen pumpatessa verta valtimoihin. Normaali verenpaine on silloin, kun se on alle 130/85 mmHg (millimetriä elohopeaa). 130-139/85-89 on tyydyttävä verenpainetaso ja koholla se on silloin, kun se on yli 140/90.

Isompaa lukua kutustaan yläpaineeksi (systolinen), ja tämä kertoo valtimon sisällä olevan paineen sydämen supistuksen aikana. Pienempi luku on alapaine (diastolinen), joka kertoo paineen sydämen lepovaiheen aikana.

Verenpainetta ei saada selville muuten kuin mittaamalla. Se on hyvin keskeinen terveyden tunnusluku ja jokaisen pitäisi tietää omansa. Mittaaminen olisi hyvä aloittaa noin 30 ikävuoden jälkeen. Mittaaminen harvakseltaan riittää, jos arvot ovat hyvät. Pääasia on, että mittaaminen on säännöllistä.

Kohonnut verenpaine ei yleensä anna oireita, vaan se huomataan sattumalta rutiini tarkastuksissa. Suuresti kohonnut verenpaine saattaa aiheuttaa päänsärkyä tai huimausta, mutta ei välttämättä. Pitkään jatkunut korkea verenpaine rasittaa valtimoita ja sydäntä. Seurauksena saattaa olla valtimotauti, joka voi aiheuttaa sydäninfarktin tai aivohalvauksen. Kun korkea verenpaine rasittaa sydäntä, joka joutuu työskentelemään normaalia enemmän, sydänlihas paksuuntuu ja väsyy, tämän seurauksena syntyy sydämen vajaatoiminta.

Verenpaine vaihtelee eri eritilanteissa, joten mittaukset olisi hyvä tehdä aina samalla tavalla.

• Noin puoli tuntia ennen mittausta vältä raskasta liikuntaa, tupakointia ja kofeiinipitoisia juomia.

• Mittaus tehdään istuen ja mittauskäsi voi levätä pöydällä

• Olkavarren ympärillä olevan mansetin tulee olla sopivan kokoinen

• Mittaus aloitetaan, kun tuntee olevansa rentoutunut. Mittauksen aikana ei puhuta eikä touhuta muuta

• Verenpaine mitataan kaksi kertaa peräkkäin ja molemmat tulokset kirjataan ylös, kirjaa myös pulssi

Kohonnut verenpaine vaatii aina toimia,  ja usein kohonnut verenpaine johtuu elintavoista. Syitä ovat mm. ylipaino, runsas suolan käyttö, vähäinen liikunta, tupakointi, alkoholi, stressi sekä masennus. Lisäksi lakritsan ja salmiakin runsas syöminen nostaa verenpainetta. Usein jo elämäntapojen muuttaminen saattaa riittää laskemaan verenpainetta.

• Vähennä suolan käyttö alle 5 grammaa päivässä

• Kohtuullinen alkoholin käyttö

• Lopeta tupakointi

• Lisää liikuntaa ja laihduta, jos sinulla on ylipainoa

• Suosi kalaa ja tyydyttymättömiä rasvoja, lisää ruokavalioon kasviksi, hedelmiä ja marjoja sekä kuituja

• Huolehdi kaliumin, kalsiumin ja magnesiumin saannista

• Vältä lakritsia ja salmiakkia

Säännöllinen liikunta voi ehkäistä verenpaineen nousua, sillä seurantatutkimusten mukaan paljon liikkuvilla on alhaisempi verenpaine. Viikon aikana tulisi liikkua ainakin 150 minuuttia reipasta liikuntaa, jotta vaikutus verenpaineeseen olisi suotuisa.

Lähteet: https://sydan.fi/ https://aivoliitto.fi/verenpaineesta/ https://www.kaypahoito.fi/khp00016 https://www.kaypahoito.fi/hoi50075#s10

Kirjoittajana Hanna-Mari Suomela.

 

9.6.2021

VIENOLAN KUULUMISIA

Vienolassa aloitti tällä viikolla Ikaalisten kaupungin kesätyöntekijät Annimaija ja Jasmin.
Tytöt ovat päässeet harjoittelemaan mm. apuohjaajan tehtäviä.
Molemmat ovat tarttuneet työhön reippain ottein. Kyllä saa olla kiitollinen Ikaalisten nuorista.
Tällä viikolla Nuorisotila Vienolassa on jo ollut Savipaja, päiväleiri ja makrameepaja. Ensi viikon pajoihin mahtuu vielä mukaan.
Huomenna jatkuu päiväleiri 10-12 vuotiaille, klo. 9.00-15.00. Päiväleirille mahtuu myös vielä mukaan.

Kesäterkuin ohjaaja Heidi 

 

23.3.2021

Kuntonyrkkeily

Kuntonyrkkeilyä harrastaa yli 20 000 henkeä ja sen läpimurto tapahtui 1990-luvun alussa Arto Koskisen myötä.

Kuntonyrkkeily on vauhdikas, vaihteleva ja nyrkkeilytekniikoita sisältävä harrastus, jossa arkipäivän stressitekijät unohtuvat. Nykypäivänä ihmisillä on paljon stressiä, joka heijastuu niska-hartia seutuun.

Kuntonyrkkeilyssä harjoitellaan aerobisesti sekä anaerobisesti. Aerobisessa harjoittelussa kuormittavuus pidetään alhaisena ja jatketaan pitkään yhtäjaksoisesti. Käytetään siis isoja lihaksia ja se kestää vähintään 15 minuuttia, tämä kehittää sydäntä ja keuhkoja. Anaerobinen harjoittelu kestää vain hetken, koska lihakset väsyvät nopeasti hyvin kuormittavassa harjoittelussa. Lihaksiin kertyy maitohappoa ja lihasten toimiminen täydellä teholla rajoittuu. Täytyy muistaa, että jokainen harjoittelee oman kuntonsa mukaan ja keskittyy omiin tavoitteisiin harjoituksen aikana.

Kuntonyrkkeilyä harrastavat kokevat sen vaikuttavan suotuisasti mielenterveyteen, koska siellä saa purkaa aggressioita ja stressi lieventyy. Kunnon koheneminen auttaa myös jaksamaan paremmin töissä. Koko kehon ja raajojen rytminhallinta on oleellista kuntonyrkkeilyssä, näiden liikkeiden avulla saadaan selkärankaan liikettä ja sillä avattua rangan lukkoja. Kuitenkin on hyvä kysyä omalta lääkäriltä suositukset kuntonyrkkeilyn aloittamiseen, jos sinulla on selkärangan ongelmia.

Kuntonyrkkeilyssä syke pyritään pitämään suhteellisen korkealla, joka vaikuttaa rasvan palamiseen. Kuntonyrkkeilyssä saattaa palaa kaksinkertainen määrä kaloreita kuin esimerkiksi hölkätessä. Tämän vuoksi kuntonyrkkeily on myös oiva tapa tiputtaa kiloja, silloin kuitenkin suositellaan harrastamaan n. 2-3 kertaa viikossa.

Tutkimustiedon mukaan kuntonyrkkeily lisää lihasvoimaa ja –kestävyyttä. Vaikutukset koordinaatioon ja vartalon liikkuvuuteen on myös suotuisat. Niska-hartiaseudun kipuja on saatu lievittymään kuntonyrkkeilyllä, joten tätä lajia voisi todella suositella istumatyötä tekeville.

Kuntonyrkkeily sopii kaiken ikäisille, yleensä lapsilla on oma ryhmänsä. Ryhmässä toimiminen koetaan tärkeäksi osaksi harrastusta ja siitä saa parhaiten tehoja irti, kun toimintaa ohjataan. Kuntonyrkkeilyn voi aloittaa ilman erilaisia varuste hankintoja, riittää kun mukana on mukavat joustavat vaatteet, pullovettä ja tarvittaessa hikipyyhe (mahd. sisäkengät). Myöhemmässä vaiheessa voi ostaa nyrkkeilyyn soveltuvat tossut, nyrkkeilyhanska ja rannetuet.

Kirjoittajana Hanna-Mari Suomela. Hanna-Mari ohjaa liikuntatoimen kuntonyrkkeilyä aina maanantaisin (tällä hetkellä koronarajoitusten vuoksi kuntonyrkkeily on tauolla).

 

10.3.2021

Vaikuta liikunnalla-hankkeen 1. vuoden yhteenveto ja 2. vuoden tavoitteet

Ikaalisten kaupungin liikuntatoimi sai vuonna 2020 hankerahaa 13 000 € Vaikuta liikunnalla-hankkeen ensimmäiselle vuodelle. Tänä vuonna hankerahaa saatiin 12 050 € toiselle hankevuodelle. Vaikuta liikunnalla-hankkeen päätavoitteena on lisätä liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta kuntalaisten elämänkulussa sekä kehittää liikuntaneuvonnan palveluketjua.

Viime vuonna liikuntaneuvonta toimi koko vuoden läpi, rajoitusten aikaan etänä. Yhteistyötä liikuntaneuvonnan osalta lisättiin mm. sotekeskuksen kanssa, ja liikuntaneuvontaan lähetteellä tulevien asiakkaiden osuus kaikista asiakkaista oli 62 %. Aikuisneuvolan kanssa sovittiin myös käytännöstä, että kaikki uudet 2-tyypin diabeetikot saavat lähetteen liikuntaneuvontaan. Liikuntaneuvontaan tulevien asiakkaiden määrä pysyi hankalasta koronavuodesta huolimatta samana kuin vuonna 2019.

Kaupungin nettisivuille on koottu hankevuoden aikana elintapaohjaustarjotin, liikuntavinkit kotiin ja luontoliikuntapaikat. Myös perheliikuntaneuvonnan edistäminen oli hanketavoitteena, mutta suunniteltu päiväkotikiertue perheliikuntaneuvonnan mainostamiseksi jäi koronan takia pitämättä ja siirtyy näin vuoteen 2021.

Hankkeen rahoituksella maksettiin mm. puolet terveysliikuntakoordinaattorin palkasta, mainostettiin Uutis-Oivassa liikuntapalveluita, maksettiin liikuntaneuvontaan käytettävän tilan vuokra, tarjottiin kuntalaisille InBody-mittausilta sekä hankittiin kalustoa mm. kirjastoon ja ulos.

Toisen hankevuoden tavoitteita vuodelle 2021 ovat liikuntaneuvonnan kehittämisen jatkaminen, painopisteenä varsinkin kirjaaminen ja vaikuttavuuden arviointi. Tavoitteena on saada 3. sektori paremmin mukaan liikuntaneuvonnan polkuun. Tavoitteena olisi kokeilla myös ryhmämuotoista liikuntaneuvontaa, mikäli koronarajoitukset sen sallivat. Myös perheliikuntaneuvonnan esille tuomista jatketaan. Liikuntapaikkojen, luontokohteiden ja liikuntavinkkien lisäämistä nettisivuille jatketaan edelleen, jotta kuntalaisilla olisi käytössä mahdollisimman kattava materiaalipankki oman liikkumisen tueksi.

Marika Salminen, terveysliikuntakoordinaattori

 

Julkaistu Uutis-Oivassa 22.12.2020

Liikunnalla lisää terveyttä

Liikunnalla ja muulla fyysisellä aktiivisuudella voidaan edistää ikäihmisten toimintakykyä, ehkäistä sairauksia sekä parantaa itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Liikunta vaikuttaa uneen, mielialaan, tasapainoon, koordinaatioon, lihasvoimaan, kestävyyskuntoon, luuston kuntoon, ehkäisee kaatumisia yms. Tärkeintä olisi olla mahdollisimman aktiivinen koko päivän ajan. Pitkät ajat passiivista paikallaan oloa hidastavat aineenvaihduntaa ja verenkiertoa sekä altistavat monille sairauksille. Siksi olisi tärkeää tauottaa istumista ja paikallaan oloa mahdollisimman usein. Uusista liikuntasuosituksista poistui alaraja liikunnan kestosta, eli kaikki lyhyetkin hetket liikkeessä ovat jo terveydelle hyödyllisiä.

Kulunut vuosi on ollut haastava myös liikunnan osalta. Liikuntapaikkoja on suljettu ja ryhmämuotoinen liikunta on toiminut epäsäännöllisesti. Omatoimisen liikkumisen ja arkiaktiivisuuden merkitys on korostunut. Koska koronarajoituksia on taas kiristetty ja ulkona on välillä haastavat olosuhteet liikkua, varasimme lehden takasivun Kävely kevyemmäksi-liikuntaohjeelle. Ohje ja sen mukana tuleva päiväkirja on helppo leikata takasivulta ja kiinnittää jääkaapin oveen. Toivottavasti ohjeesta on hyötyä ja saat sen avulla lisää liikettä päiviisi. Ohjelman liikkeitä voi tehdä päivittäin ja ne ovat myös erinomaisia taukojumppaliikkeitä.  

Muista, että liikuntaa ei ole milloinkaan myöhäistä aloittaa, mutta sen lopettaminen on aina liian aikaista. Mikäli liikunnan aloittaminen tuntuu vaikealta tai kaipaat muuten vinkkejä omaan liikkumiseen, ota yhteyttä terveysliikuntakoordinaattoriin ja varaa aika maksuttomaan liikuntaneuvontaan.

Marika Salminen, Terveysliikuntakoordinaattori, Ikaalisten kaupunki

 

Julkaistu Uutis-Oivassa 17.12.2020

Nuorten kestävyyskunto on huolestuttavalla tasolla

Viides- ja kahdeksasluokkalaisille tehdään joka syksy Move-testit, joissa mitataan monipuolisesti fyysistä toimintakykyä, kuten liikkuvuutta, kestävyyttä, lihasvoimaa, kehonhallintaa, koordinaatiota yms.  Syksyllä tehtyjen Move-testien tulokset julkaistiin viime viikolla. Valtakunnallinen suuntaus on ollut se, että kestävyyskunnon tulokset ovat heikentyneet lapsilla ja nuorilla jo tasaisesti viiden vuoden ajan. Kyseisessä testissä oppilas juoksee edestakaisin 20 metrin matkaa ääninauhan mukaisessa tahdissa sen kiihtyessä. Tulos on kokonaisaika, jonka oppilas jaksaa juosta annetussa tahdissa. Valtakunnallisesti viidesluokkalaisista tytöistä 41 prosenttia ja samanikäisistä pojista 45 prosenttia on kestävyyskunnon osalta terveyttä ja toimintakykyä alentavalla tasolla. Ikaalisissa vastaavat luvut ovat 48 ja 42 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että 48 prosenttia tytöistä juoksi testissä alle 3 minuuttia 15 sekuntia, eli alle 460 metriä ja pojista 42 prosenttia juoksi alle neljä minuuttia eli alle 580 metriä.  Heikolla kestävyyskunnolla on havaittu olevan yhteys lasten selviämiseen ja jaksamiseen arjen toiminnoissa.

Myös kehon liikkuvuutta mittaavissa testeissä on nähtävissä istuvan ja passiivisen elämäntavan vaikutukset. Varsinkin pojilla molemmissa ikäluokissa on ongelmia suorittaa kyykistystä, alaselän ojennusta täysistunnassa ja olkapäiden liikkuvuutta mittaavia osioita. Ikaalisissa 8. luokkalaisista pojista vain 66 % onnistui selän ojennuksessa täysistunnassa.

Lasten ja nuorten liikkumattomuuteen vaikutetaan koulussa, päiväkodissa, harrastuksissa, neuvolassa, liikuntapaikkarakentamisella, kouluterveydenhoitajan vastaanotolla yms., mutta erityisesti perheiden liikuntatottumusten merkitys lapsen liikkumisessa on tärkeää. Siksi perheiden on tehtävä muutoksia, jotta arjesta tulee liikkuvampaa. Keinoina tässä ovat esimerkiksi koulumatkan kulkeminen pyörällä tai jalan, ruutuajan rajoittaminen, perheen yhteiset liikuntaharrastukset, leikkikenttien, luonnon ja liikuntapaikkojen hyödyntäminen, istumisen tauottaminen ja vanhempien kannustus monipuoliseen leikkimiseen ja liikkumiseen sisällä ja ulkona. Ikaalisten kirjastosta voi myös lainata liikuntavälineitä kotiin kirjastokortilla. Ikaalilaisille on tarjolla maksutonta liikuntaneuvontaa ja perheliikuntaneuvontaa, missä voidaan yhdessä miettiä erilaisia liikkumistapoja ja liikuntalajeja sekä käydä läpi liikuntapaikkoja. Ikaalisissa on hyvät liikkumismahdollisuudet, erityisesti hienoja luontoliikuntapaikkoja löytyy ympäri Ikaalista. Kannustamme perheitä etsimään, tutustumaan ja kokeilemaan uusia liikkumisen muotoja ja löytämään liikkumisen iloa yhdessä.

Marika Salminen, terveysliikuntakoordinaattori, Ikaalisten kaupunki

Sari Sarkonen, nuoriso- ja liikuntasihteeri, hyvinvointikoordinaattori, Ikaalisten kaupunki

 

6.4.2020

Ikaalisten kaupungin nuorisotyön keskeinen näköalapaikka on jo vuosien ajan ollut nuorisotila Vienola

Ikaalisten kaupungin nuorisotyön keskeinen näköalapaikka on jo vuosien ajan ollut nuorisotila Vienola. Tilojen kävijäluvut ovat pysyneet verrattain korkeina ja nuorisotoimen resurssit on haluttu pääasiassa panostaa ennalta ehkäisevään nuorisotilatyöhön sekä erilaisten tapahtumien ja retkien järjestämiseen. Nuorisovaltuusto on toiminut monessa mukana aktiivisena kumppanina. Tätä kaikkea ennalta ehkäisevää perusnuorisotyötä on tehty live-kohtaamisissa ja kasvotusten tapahtuva kanssakäyminen on nuorisotoimessa koettu tärkeimmäksi nuorisotyön työmuodoksi. Nykyhetkessä tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ja Ikaalisten kaupungin nuorisotyö onkin viimeisten viikkojen aikana harpponut isoja loikkia kohti verkkonuorisotyötä. Kehitettävää ja opeteltavaa riittää, mutta tavoitteena on, että hyväksi ja toimivaksi koetut verkkonuorisotyön käytännöt tullaan jatkossa ottamaan mukaan osaksi Ikaalisten perusnuorisotyötä.

Aika, jolloin nuoremme ovat nyt täysipäiväisesti koneet ja kännykät käsissään, on kaikkinensa haastavaa. On todella vähän livekontakteja kavereihin, somemaailma saattaa kyllästyttää, päivien vaihtelevuus on rajoittunutta, koulu on nyt kotona, harrastukset ovat pääosin tauolla, kivaa tekemistä saattaa olla vaikea keksiä. Tärkeää on, että nuorilla on tiedossa aikuisia, joihin voi eri somekanavien kautta olla yhteydessä. Puhua niitä juttuja, jotka askarruttaa tai kohdata verkossa kavereita yhteisen järjestetyn tekemisen parissa.

Nuorisovaltuustonkin kanssa on ideoitu uusia juttuja, millä ikaalilaisia nuoria saataisiin aktivoitua yhteiseen tekemiseen. Mm. ilmastonmuutokseen liittyvää kyselyä ollaan toteuttamassa. Poikkihallinnollinen nuorisotyöntiimi on rakentanut yhdessä Discordia nuorten tavoittamiseen verkossa. Muutamana viime keskiviikkona on jo tätä uutta kohtaamista onnistuneesti kokeiltu. Verkkonuorisotyön sisältöjä kehitetään koko ajan. Nuorilta itseltään on myös pyydetty ideoita, miten heihin saataisiin parhaiten yhteys ja ideoita otetaan edelleenkin erittäin mielellään vastaan.

Livekohtaamisia nuorisotilalla ja nuorisotapahtumissa odotetaan kovasti, kasvotusten tapahtuvaa kanssakäymistä ei mikään nuorisotyössä voita!

 

26.3.2020

Terveysliikuntakooridinaattorin mietteitä liikunnasta

Liikunnan merkitys nykyisissä olosuhteissa korostuu entisestään. Liikunta vie ajatuksia pois vallitsevasta tilanteesta ja samalla liikunta vapauttaa hyvän olon hormoneja. Hyvä fyysinen kunto auttaa toipumaan infektioista ja pääsemään takaisin arkeen kiinni sairastelun jälkeen. Ulkoilua kannattaa suosia, kunhan muistaa pitää metrin turvavälin myös pihalla. Nyt kun muu elämä on enimmäkseen sisätiloissa, tuo kävelylenkki päivään virkeyttä ja raitista ilmaa.

Liikuntaa voi harrastaa monipuolisesti myös kotona niillä välineillä mitä kotoa löytyy tai ilman välineitä. Ota seurantaan mun Facebook-sivu, löytyy nimellä Liikuntakoordinaattori Ikaalinen. Sinne jaan päivittäin liikuntavinkkejä. Tallenna itsellesi myös tämä sivu: https://ikaalinen.fi/…/liikuntavinkkeja-kotona-liikkumiseen/. Sieltä löytyy kattava lista erilaisista jumppaohjeista netissä.

Liikuntaneuvonta toimii edelleen ja minuun voi ottaa yhteyttä puhelimella tai sähköpostilla, jos haluaa henkilökohtaista ohjausta liikunnan tai ruokavalion suhteen.
Puh. 044 7301 350 ja sähköposti marika.salminen@ikaalinen.fi

Liikunnallisin terveisin Marika Salminen, Terveysliikuntakoordinaattori

 

24.3.2020

Ikaalisten nuorisotoimessa suunnitellaan parhaillaan uusia ja parempia tapoja kohdata nuoria, kun fyysinen kohtaaminen ei tällä hetkellä ole mahdollista

Nuorisotyö on viimeisen viikon aikana siirtynyt Suomessa kovalla vauhdilla verkkoon, kun nuorisotilat suljettiin. Ikaalisten nuorisotoimessa suunnitellaan parhaillaan uusia ja parempia tapoja kohdata nuoria, kun fyysinen kohtaaminen ei tällä hetkellä ole mahdollista.

Nuorisotyö sisällöltään on kuitenkin aina ollut muutakin kuin fyysiset nuorisotilat. Nuorisotyö ei ole nytkään hävinnyt minnekään Ikaalisistakaan; Nuorisotila Vienolan Instagram-tiliä päivitetään aktiivisesti ja tilillä on parhaillaan käynnissä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisäävä ja ulkoiluun kannustava kisailu. Ikaalisten vapaa-aikapalvelut löytyvät myös Facebookista ja Snapchatissa nuorisotoimi löytyy nimellä ikakaupunki. Uusimpana verkkoympäristönä on aukeamassa Discord, johon on suunniteltu nuorille yhteistä kokoontumispaikkaa yhdessä nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa.

Koska tämä tilanne on kaikille hyvin uusi, otetaan nuorisotoimessa mielellään vastaan kaikenlaisia parannusehdotuksia, väyliä ja teemoja, joilla voitaisiin yhdessä viedä verkkonuorisotyötä eteenpäin ja lähemmäs nuoria.

On tärkeää, että nuorilla on yhteys kavereihin ja nuorisotyöntekijöihin. Yksin ei pidä eikä saa jäädä, me ollaan tavoitettavissa monen eri kanavan kautta!

Nuoriso- ja liikuntasihteeri
Hyvinvointikoordinaattori
Sari Sarkonen
p. 044 730 1225
sari.sarkonen@ikaalinen.fi
Nuoriso- ja perheohjaaja
Susanna Mäkelä
p.044 730 1224
susanna.makela@ikaalinen.fi