Lastenvalvoja

Lastenvalvojan palveluita ovat

Lapsen isyyden selvittäminen
Avioliiton ulkopuolella (myös avoliitossa) syntyneen lapsen ja isän välinen sukulaisuussuhde on erikseen vahvistettava.

Uusi Isyyslaki (11/2015) tuli voimaan 1.tammikuuta 2016. Suurin muutos koskee isyyden tunnustamismenettelyä selvissä tapauksissa, kuten silloin kun vanhemmat asuvat avoliitossa. Isyys on mahdollista tunnustaa äitiysneuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Samalla pari voi tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta.
Tunnustamista ja huoltoa koskevat asiakirjat toimitetaan äitiysneuvolasta isyyden selvittämisestä huolehtivalle lastenvalvojalle. Lastenvalvoja tarkistaa lapsen syntymän jälkeen äidin siviilisäädyn ja huolehtii tarvittavista kuulemisista.

Ennalta tunnustettu isyys on mahdollista peruuttaa 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä ilmoittamalla siitä kirjallisesti lastenvalvojalle. Isyyttä ei näin ollen voida vahvistaa ennen kyseisen määräajan päättymistä. Ko. määräajan jälkeen lastenvalvoja tekee maistraattiin isyyden selvittämispöytäkirjan. Maistraatti vahvistaa isyyden.

Varaudu siihen, että aikaa kuluu lähes kaksi kuukautta. Huomioithan tämän, jos haluat, että lapsi saa isän sukunimen kasteen yhteydessä.

Isyyden tunnustaminen tapahtuu äitiysneuvolassa raskauden keskivaiheen jälkeen ja ajankohta sovitaan asiakkaan kanssa äitiysneuvolakäyntien yhteydessä. Käynnillä, jolla tunnustaminen tehdään, täytyy olla molempien vanhempien mukana, henkilöllisyys on todistettava voimassa olevilla virallisilla asiakirjoilla eikä tälle käynnille suositella otettavaksi mukaan perheen muita lapsia.

Jos tulevan äidin tai isän henkilöllisyyttä ei kyetä luotettavasti selvittämään (henkilöillä ei ole mitään hyväksyttävistä henkilöllisyysasiakirjoista) tai äiti tai tunnustaja ei mielentilansa, kielivaikeuksien tai muun syyn ei kykene ymmärtämään tunnustamisen merkitystä, tällöin tunnustaminen tapahtuu lastenvalvojalla ja myös silloin, kun äiti vastustaa isyyden tunnustamista tai on syytä epäillä, ettei tunnustaja ole lapsen isä.

Uusi toimintatapa lisää asiakaskeskeisyyttä, on vanhemmille vaivattomampaa ja antaa uusia mahdollisuuksia vahvistaa isän roolia ja vanhemmuutta jo raskausaikana.
Tarkempaa tietoa asiasta saa äitiysneuvolan terveydenhoitajilta tai sosiaalipalvelukeskuksesta lastenvalvojalta.

Isyyden vahvistamisen jälkeen lapsen ja isän välille syntyy oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde. Sen perusteella lapsella on oikeus isän sukunimeen, oikeus saada elatusta sekä periä isänsä ja isänpuoleiset sukulaiset sekä oikeus eläke- ja vakuutusetuuksiin isän kuoleman jälkeen.

Lapsen huolto- ja tapaamissopimus
Vanhempien erotessa tai lapsen syntyessä avioliiton ulkopuolella vanhemmat joutuvat ratkaisemaan lapsen huoltajuuden, asumisen ja tapaamisjärjestelyt.

Yhteishuoltajuudessa vanhempien tulee neuvotella yhdessä lasta koskevista asioista. Yhteishuoltajina olevat vanhemmat päättävät yhdessä lapsen hoidosta, kasvatuksesta, kansalaisuudesta, passista, uskonnosta, asuinpaikasta, sukunimestä, päivähoidosta, koulutuksesta, terveydenhuollosta sekä omaisuuden hoidosta. Mikäli vain toinen vanhemmista on huoltajana, hän vastaa edellä mainituista asioista yksin. Lapsen huoltajalla on oikeus saada lasta koskevat tiedot viranomaisilta ja oikeus tulla kuulluksi lasta koskevia viranomaispäätöksiä tehtäessä.

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Vanhempien tulee pyrkiä toimimaan niin, että tapaamisoikeus toteutuu lapsen edun mukaisesti.

Lapsen asioista pyritään ensisijaisesti sopimaan vanhempien keskinäisellä sopimuksella tai lastenvalvojan kanssa neuvotellen. Lastenvalvojan tapaamisten tavoitteena on laatia molempia vanhempia tyydyttävä lapsen edun mukainen sopimus huollosta ja tapaamisoikeudesta.

Mikäli vanhemmat eivät neuvottelujen jälkeenkään pääse yhteisymmärrykseen lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisesta, he voivat viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Käräjäoikeus pyytää tarvittaessa selvityksen vanhempien olosuhteista vanhempien asuinkunnan sosiaaliviranomaiselta, jolloin sosiaalityöntekijät tekevät selvityksen käräjäoikeudelle asian ratkaisemista varten.

Elatussopimus
Jokaisella lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Lapsella on oikeus saada elatusta myös siltä vanhemmalta, jonka luona hän ei asu. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän muu elatusvastuunsa. Elatusapu voidaan vahvistaa sopimuksella tai oikeuden päätöksellä.  Vanhemman velvollisuus maksaa elatusapua päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Tämänkin jälkeen lapsella on oikeus saada koulutusavustusta vanhemmaltaan, mikäli hän käy lukiota tai ammatillista koulutusta, jos sitä pidetään kohtuullisena.

Elatusapua määriteltäessä voidaan käyttää Oikeusministeriön antamaa ohjetta elatusavun laskemiseksi.  Vanhemmat voivat sopia elatusavun määrästä yhteisymmärryksessä myös muulla tavoin.

Elatusapua määriteltäessä lasketaan lapsen elatuksen tarve sekä selvitetään vanhempien taloudellinen tilanne. Lapsen elatuksen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon lapsen iän mukaiset yleiset kustannukset (303-476 euroa/kk), osuus lapsen kanssa asuvan vanhemman asumismenoista, päivähoitomaksu sekä vakuutus-, koulutus- ja harrastuskulut. Vanhemman elatuskyky määräytyy hänen tulojensa ja varallisuutensa mukaan. Nettotuloista ja varallisuudesta vähennetään vanhemman omat elinkustannukset (yksin asuvalta 609 euroa ja parisuhteessa elävältä 513 euroa). Lisäksi otetaan huomioon kohtuullisina pidettävät asumismenot, erityiset terveydenhoitokulut ja työmatkakulut, opintolainan korot ja lyhennykset sekä vanhemman muu elatusvastuu. Elatusavun suuruus arvioidaan jakamalla lapsen elatuksen tarve vanhempien kesken heidän elatuskyvyn mukaisessa suhteessa.

Elatusapu on sidottu elinkustannusindeksiin ja sen määrä nousee vuosittain. 1.1.2019 elatusapujen ja elatustukien määrät nousevat  1,5 prosenttia. Korotus koskee kaikkia vahvistettuja elatussopimuksia niiden vahvistamispäivämäärästä riippumatta. Elatusvelvollisen on itse huomioitava korotus maksamassaan elatusavussa. Korotuksen suuruutta voi tarvittaessa tiedustella sosiaalipalveluista.

Elatusavun muuttamisen edellytyksenä on, että niissä olosuhteissa, joiden perusteella elatusapu on vahvistettu, on tapahtunut olennainen muutos. Vahvistetun elatusavun määrää voidaan muuttaa sopimuksella tai oikeuden päätöksellä.

 

Yhteystiedot
lastenvalvoja Ulla Wegelius
puhelinaika ti, to-pe klo 11-12,  p. 03 45011

Postiosoite:
Ikaalisten kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi, PL 33, 39501 Ikaalinen

Käyntiosoite:
Silkintie 3

Huom  Puhelinvaihde ei välitä asiakkaiden soittopyyntöjä.
Asiakasasiat vain puhelimitse tai henkilökohtaisesti ajanvarauksella

Asiointi sähköpostilla;
Henkilökohtaiseen terveyteen, sairauteen tai henkilökohtaisiin salassapidettäviin tietoihin liittyvissä asioissa asiointi sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön kanssa sähköpostin välityksellä ei ole mahdollista tietosuojan takia.