Pillipäivät

Pillipäivät 2025
7.9. 2025 klo 11:00–18:00 Oma Tupa Teinintie 4-6, 39500 Ikaalinen
11:00 Pillipäivien avaus, Rapapallit ja lakuttimet- näyttelyn esittely
Rauno Nieminen, Timo Leisiö
12:00 Suomen ja Karjalantorvi- ja pillisävelmiä-kirjan esittely
Timo Leisiö ja Rauno Nieminen
13:00 Lounas ja kahvi
14:00 Konsertti, ”Pillipäivät”
KOISU-duo
15:00 Kansanomaisten puhallinten rakentaminen, koulutus ja tutkimus, Keskustelu
-Kirsi Ojala, Timo Leisiö, Leena Joutsenlahti ja Rauno Nieminen,
15:45 Kahvi
16:00 Mäntyhuiluprojektin esittely
Kristiina Ilmonen ja Rauno Nieminen
Järjestää: Kalevalaisten Naisten Liitto ry, Ikaalisten Kalevalaiset Naiset ry ja Pillipäivät.
Järjestää: Kalevalaisten Naisten Liitto ry, Ikaalisten Kalevalaiset Naiset ry ja Pillipäivät -yhteisö
Pillipäivien taustaa
Muinaiseen runolaulukulttuuriin liittyi myös soitinmusiikki ja soittimet, kuten sormi -kantele ja jouhikantele, sekä myös rikas puhallinsoitinperinne. Runolaulukulttuurille ja soitinmusiikille on yhteistä improvisaatio ja muuntelu. Tämä kulttuuri eli vielä 1800-luvulla, mutta jo 1900-luvulla se oli kadonnut lähes totaalisesti muutamia viimeisiä runolaulajia, kanteleensoittajia ja torven-tröötöttäjiä lukuunottamatta. Runolaulun, kanteleen ja jouhi-kanteleen tutkimus ja elvytystoiminta on sytyttänyt kipinän ja sen vaikutus näkyy jo musiikkikoulutuksessa ja suomalaisessa musiikissa.
Carl Axel Gottlund (1796-1875) keräsi kotipitäjästään Juvalta noin 50 sävelmää. Gottlund julkaisi kaksikymmentä sävelmää vuonna 1831 ilmestyneen Otawan liitteenä nimellä Suomalaisia paimensoittoja Kanteleella ja Sarvella soitettavia. Muita puhallinsävelmiä ei ole julkaistu.
Arkistoissa suomalaisia kansansävelmiä on 1800-luvun ensimmäiseltä puoliskolta säilynyt vain muutamia kymmeniä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sävelmien keräys
alkoi toden teolla vuonna 1854, jolloin seuran stipendeillä sävelmiä keräsivät Karl Collan, J. F. Schantz ja Wilhelm Poppius. He keräsivät seuralle 174 sävelmää.
Merkittävä osa kalevalaista musiikkikulttuuria on jäänyt arkistoihin ja odottaa julkaisua. Kansansävelmien kerääjät eivät kiinnittäneet juurikaan huomiota soitinsävelmiin1800-luvulla. A. O. Väisänen julkaisi vuonna 1917 lisensiaattityönsä Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran nuottiarkiston kokoelmista. Noin 14000 sävel-muistiinpanon joukossa oli vain noin 2000 soitinsävelmää. Soitinsävelmistä suurimman osan muodostivat viulusävelmät. Puhallinsoittimilla esitettyjä sävelmiä oli runsas sata, kantelesävelmiä nelisenkymmentä ja jouhikkosävelmiä oli kertynyt vain yksitoista
Puhallinsoitinten elvytys alkoi 1970-luvulla, kun Timo Leisiö alkoi tehdä väitöskirjaansa Suomen ja Karjalan torvi- ja pillisoittimet ja Rauno Nieminen alkoi rakentaa kansanomaisia puhaltimia ja opettaa niiden valmistusta. Leisiön väitöskirja valmistui vuonna 1984. Vuonna 1985 Leisiö, Nieminen, Börje Rajalin, Kari Jääskeläinen ja Ilpo Mikkonen tekivät Kansanmusiikki-instituutille soitinnäyttelyn Rapapallit ja lakuttimet. Näyttely on jälleen yleisön nähtävissä Ikaalisten Omalla Tuvalla. Vuonna 1985 Nieminen alkoi opettaa muinaispuhaltimien soittoa Sibelius- Akatemian kansanmusiikkilinjalla. Puhallinsoittajien määrä on lisääntynyt. He pitävät yhteyttä Facebook ryhmässä Pillit, torvet ja vanhan musiikin puhaltimet. Ryhmässä on 318 jäsentä.
Pillinsoittajat ovat järjestäneet valtakunnallisia Pillipäiviä vuodesta 2008 alkaen Helsingissä, Tampereella, Sastamalassa ja Hämeenlinnassa. Edellinen pillipäivä oli vuonna 2021 Helsingin Seurasaaressa. On aika päivittää valtakunnan pilliasiat.
Timo Leisiö ja Rauno Nieminen ovat julkaisemassa Suomen ja Karjalan torvi- ja pillisävelmät, joita tällä hetkellä on tiedossa 248 kappaletta. Kirja sisältää tietoja sävelmien kerääjistä, soittajista, sävelmien nuotinnokset ja niiden soitinten rakennusohjeet, joista on olemassa nuotinnoksia.
Ikaalisten pillipäivillä on ollut kesäkuuussa 2025 Juhana Nyrhisen pajupillityöpaja ja Minna Hokan Karutsa- ja ruokopillityöpaja heinäkuussa.