Syksyllä riski joutua hirvi- tai peuraonnettomuuteen kasvaa

EtusivuAsuminen ja ympäristöLiikenneLiikenneturvallisuusSyksyllä riski joutua hirvi- tai peuraonnettomuuteen kasvaa
Syksyllä pimenevien iltojen myötä riski joutua hirvi- tai peuraonnettomuuteen kasvaa

Autoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden kolaroinnit hirvien ja peurojen kanssa aiheuttavat vuosittain henkilövahinkojen lisäksi runsaasti aineellisia vahinkoja. Myös eläimille aiheutuu kärsimystä kolaritilanteissa, eläimet loukkaantuvat, kuolevat tai ne joudutaan lopettamaan.

Vuonna 2018 koko maassa tilastoitiin noin 2 060 hirvikolaria ja noin 10 440 peurakolaria (Lähde: Riistakeskus). Pirkanmaalla hirvikolareita tilastoitiin 171 ja peurakolareita peräti 1 589. Katso nettikartasta, missä oman asuinseutusi hirvivaara-alueet sijaitsevat.

Pääosin kolareista selvitään säikähdyksellä. Hirvionnettomuuksista vain muutama prosentti ja peuraonnettomuuksista vain alle prosentti johtaa henkilövahinkoihin. Riski vakavampiin seurauksiin on kuitenkin olemassa jokaisessa kolarissa, sillä moni niistä ajetaan yli 80 km/h tuntivauhdissa.

Varovaisuutta ilta- ja aamu hämärässä

Hirvieläimet liikkuvat aktiivisimmin hämärässä, varsinkin auringonlaskun ja -nousun aikaan. Vaarallisin hetki autoilijan kannalta ovat auringonlaskun jälkeiset 1-3 tuntia. Loppuvuodesta tämä ajoittuu juuri aamun ja iltapäivän työmatkaliikenteeseen. Vilkkainta hirvieläinten liikkumisaikaa ovat syys-, loka-, ja marraskuu sekä kevät. Hirvikolarien huippu on syys-lokakuussa, peuraonnettomuuksia taas tapahtuu eniten toukokuussa sekä marras-joulukuussa.

Autoilija voi omalta osaltaan vähentää onnettomuuksia

Paras keino välttää hirvieläinonnettomuus on ajonopeuden laskeminen riskialttiiksi todetuilla ja hirvivaroitusmerkeillä varustetuilla tiejaksoilla. Törmäysnopeus määrää pitkälti sen, kuinka vakavat seuraukset onnettomuudella on. Ajonopeuden lasku antaa kuljettajalle lisäaikaa reagoida äkillisiin tilanteisiin ja lieventää myös vammoja mahdollisen törmäyksen sattuessa.

Riskialueilla ja -aikoina kuljettajalta kysytään myös valppautta. Hirvikolarin syntyyn on usein myötävaikuttamassa jokin häiriötekijä kuten näköeste, vastaantulija, huonot sääolot tai kuljettajan ajatusten karkaaminen, mikä vaikeuttaa hirven huomaamista. Muista siis ainakin seuraavat asiat:
 
  • Älä kirjoittele tai selaile puhelintasi autolla ajaessasi, pidä katse ja huomiosi liikenteessä.
  • Tarkkaile tien reunoja; ole valppaana etenkin alueilla, joissa hirviaidat alkavat ja loppuvat.
  • Huomioi hirvivaara-liikennemerkit; valtaosa kolareista tapahtuu hirvivaara-liikennemerkillä varoittavalla alueella.
  • Vältä sumuvalojen käyttöä; huomio keskittyy helposti kirkkaaseen valo-alueeseen auton edessä, kun katse pitäisi suunnata kauas eteen.
Jos näet hirvieläimen tiellä, hidasta. Eläimet käyttäytyvät usein arvaamattomasti ja liikkuvat laumoissa. Varoita myös vastaantulevia havaitsemistasi hirvieläimistä esimerkiksi valoja väläyttämällä. Kohtaamistilanteessa, jos mahdollista, eläintä pitäisi pyrkiä väistämään takapään suuntaan.

Tärkein tehtävä hirvieläinonnettomuuden jälkeen on varoittaa muuta liikennettä. Näin ehkäistään lisäonnettomuudet, jotka voivat olla seurauksiltaan jopa vakavampia kuin alkuperäinen onnettomuus. Ohjeet riistaonnettomuuspaikalla toimimiseen löydät Riistakeskuksen sivuilta: https://riista.fi/riistatalous/riistavahingot-ja-konfliktit/toiminta-riistaonnettomuuden-sattuessa/