Vanhuspalvelulaki

Vanhuspalvelulaki – Hyvinvointia ja palveluita ikääntyneille

Vanhuspalvelulaki (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista) tuli voimaan 1.7.2013, jolloin vanhusneuvoston painoarvo lisääntyi merkittävästi.

Lain tarkoituksena on

• Tukea koko ikääntyneen väestön, eli vanhuuseläkeläisten hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista.
• Parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuuksia vaikuttaa kunnassa sellaisten päätösten valmisteluun, joka vaikuttaa heidän elinoloihinsa ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen.
• Parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita palveluja yksilöllisten tarpeidensa mukaan.
• Vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta itse vaikuttaa hänelle järjestettäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niitä koskeviin valintoihin.

Vanhuspalvelulain mukaan

• Kunnalla on oltava tarpeeksi asiantuntevaa henkilöstöä, joka neuvoo ja opastaa ikääntyneitä palvelujen käyttöön.
• Iäkkään henkilön palvelujen tarve selvitetään viipymättä, kun kunnalle on pyyntö tai ilmoitus asiasta.
• Päätökset tarvittavista palveluista tehdään viipymättä ja myönnetyt palvelut järjestetään viipymättä. Jos palvelu ei ole kiirrellinen, se on järjestettävä kolmessa kuukaudessa.
• Kunnan on nimettävä vastuutyöntekijä, jos iäkäs henkilö tarvitsee apua palvelujen hakemisessa.
• Palvelujen on edistettävä kuntoutumista ja kotona asumista.
• Jos tarvitaan pitkäaikaista hoitoa, sen on edistettävä osaltaan arvokkaan vanhuuden toteutumista, vanhuksen on voitava osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävään toimintaan.
• Iäkkäät hoitoa tarvitsevat pariskunnat saavat asua yhdessä.
• Hoitopaikassa on oltava tarpeeksi ammattitaitoisia työntekijöitä ja esteettömät, kodikkaat tilat.