Hei!
Muutin Ikaalisiin töihin luokanopettajaksi vuonna 1976. Paikkakunta tuntui heti tutulta järvien, metsien ja kumpuilevan maaston vuoksi (kotipaikkani on Kuhmoinen). Perustimme perheen, rakensimme omakotitalon ja teimme työtä kaupungin koululaitoksen palveluksessa. Lapset lähtivät maailmalle, mieheni menehtyi sairauteen ja itse jäin eläkkeelle jo kahdeksan vuotta sitten. Siinä vaiheessa mietin kovasti, miten ja missä jatkan omaa elämääni.
Ikaalisten hyvät harrastusmahdollisuudet painoivat vaakakupissa paljon. Kansalaisopistossa on monipuolinen tarjonta, ja kulttuurielämä on vilkasta. Liikuntamahdollisuudet ovat runsaat, sekä järjestetysti että vapaasti luonnossa liikkuen. Erilaisia yhdistyksiä on paljon, ja niissä toimiminen on hauskaa. Minulle tärkeitä ovat mm. neuleporukkamme, Karjalaseura ja Kalevalaiset naiset.
Asun edelleen omakotitalossa. Naapuriapua ja ammattilaisia on helposti saatavilla tarvittaessa. Lähiruokarengas REKO toimii Ikaalisissa hienosti. Keskustassa asuvana en ole tarvinnut edes autoa, välimatkat ovat lyhyitä ja pyöräily on hyvää hyötyliikuntaa. Ikaalisista saan kaikki peruspalvelut, ja Tampere on lähellä, jos kaipaan isompiin ympyröihin välillä.
Rakkainta Ikaalisissa minulle on Kyrösjärvi. Se hyväilee kauniina koko kaupunkia ja tarjoaa mahdollisuudet monipuoliseen vesiliikuntaan. Aamu-uinti kuuluu rutiineihini avoveden aikaan ja talvella on avantouintimahdollisuus saunaseuran upouudessa VillaVihdassa.
Elämä täällä on elämänmakuista.
Heljä Tuokko
Julkaisemme osan kysymyksistä ja vastauksista tällä sivustolla.