Sunnuntaina 19.1.2025 Omalla Tuvalla avautuva Rapapallit ja lakuttimet -muinaissoitinnäyttely täyttää 40 vuotta

Rapapallit ja lakuttimet -näyttely esittelee yli 90 suomalaista kansansoitinta ääninäytteiden kera. Yli kymmenen vuotta varastossa pidetty muinaissoitinkokoelma on yleisön nähtävillä Oman Tuvan yläkerrassa huhtikuun loppuun saakka yksityisen lahjoitusrahoituksen turvin.

Näyttelyn 1980-luvun puolivälissä koonnut musiikin tohtori, soitinrakentajamestari, opettaja, tutkija ja muusikko Rauno Nieminen kertoo, että muinaissoittimilla tarkoitetaan soittimia, jotka on Suomessa tunnettu satoja, jopa tuhansia vuosia.

• Ne ovat täällä asuneiden ihmisten kehittämiä soittimia, joita soitettiin ennen kuin uudet soittimet, kuten viulu ja klarinetti, tulivat Suomeen Euroopasta 1500- ja 1600-luvuilla, hän selittää.

 

Mitkä ihmeen rapapallit ja lakuttimet?

Satoja vuosia sitten soittimilla oli viihdyttämisen lisäksi käytännön tehtäviä. Nieminen kertoo, että yksi vanhimmista soittimista, kehärumpu, auttoi tietäjiä pääsemään muihin maailmoihin. Uskomuksiin ja rituaaleihin liittyvien asioiden lisäksi soittimia käytettiin metsästykseen sekä karhujen ja susien karkottamiseen.

• Esimerkiksi pyypillillä houkuteltiin lintuja ja rummuilla peloteltiin karhuja ja susia. Suomesta on löytynyt tuhatmäärin kulkusia ja kelloja, joiden tehtävänä on ollut luoda äänimaisemaa. Monet soittimet liittyivät pahojen henkien karkottamiseen.

Rumpujen lisäksi näyttelyn vanhimpia soittimia ovat noin 9 000 vuotta vanhat huilut (soittimet ovat näyttelyssä kopioina), jotka otettiin käyttöön jääkauden jälkeen kivikaudella noin 7 500 vuotta ennen ajanlaskua, kun ensimmäiset maahanmuuttajat tulivat Suomeen. Tältä aikakaudelta tunnetaan muun muassa koiranputkesta tehty huilu, josta saatiin yksi ääni.

• Pronssikaudella otettiin käyttöön trumpettisoittimet, sarvet ja tuohisoittimet. Pukinsarvi oli yksi yleisimpiä soittimia. Myös Ikaalisten paimenet käyttivät pukinsarvea aikoinaan houkuttelemaan lehmiä luokseen.
• Torvi oli ennen kännykkää myös viestintäväline. Esimerkiksi postinkantaja soitti torvea tullessaan, jotta ihmiset tiesivät, että posti oli tulossa.

Niin, ja se rapapalli: Niemisen mukaan kysymyksessä on kaikille tuttu helistin, tuohipallo, jonka sisällä helistellään pikkukiviä. Lakuttimin lasketaan kaikki lyömäsoittimet, kuten lepenelauta, jota paimenet käyttivät. Lepenelauta ripustettiin kaulaan narulla ja sitä lyötiin kahdella kapulalla. Sillä rytmitettiin lehmiä liikkeelle.  

 

Idea näyttelyyn tuli Moskovasta

Omalla Tuvalla esillä oleva muinaissoitin sai alkunsa, kun Rauno Nieminen tutustui kansanmusiikin tutkijaan ja Tampereen yliopiston etnomusikologian emeritusprofessoriin ja musiikintutkimuksen laitoksen johtajaan Timo Leisiöön. Hän teki 1980-luvun alussa väitöskirjaa Suomen ja Karjalan pilli- ja torvisoittimista.

• Kävimme molemmat paljon museoissa tutustumassa muinaissoittimiin, ja kun tuli Kalevalan juhlavuosi 1985, ehdotin, voidaanko tehdä aiheesta näyttely. Minä tein siihen itse kaikki muut paitsi savisoittimet. Ne teki Ilpo Mikkonen.

Idea näyttelyyn lähti Tampereen yliopiston kansanperinnelaitoksen Moskovan Klinka-museoon 1984 kokoamasta samantyyppisestä näyttelystä.

• Halusimme vastaavanlaisen suomalaisen näyttelyn, Nieminen muistelee.

Hän alkoi tehdä Timo Leisiön kanssa näyttelyyn myös nuottikirjaa, johon tulevat kaikki sävelmät, joita näyttelyn soittimilla on tallennettu 1800-luvulta lähtien. Sävelmiä on 234 kappaletta, ja nuottikirjan pitäisi Niemisen mukaan valmistua tällä vuosikymmenellä.

 

Näyttely kiinnostaa ympäri maailmaa

Rapapallit ja lekuttimet -näyttely on ollut esillä 24 paikkakunnalla ympäri Suomea ja viidellä paikkakunnalla Ruotsissa. Vuonna 1987 näyttely vieraili Saksassa.

Vuonna 1996 näyttely siirtyi IKATA:n Soitinrakennusosaston uuteen rakennukseen ja samoihin aikoihin Ikaalisten kaupungin omistukseen. SASKYn myötä tiloja tarvittiin kuitenkin opetuskäyttöön, joten kokoelma siirtyi varastoon yli kymmeneksi vuodeksi.

Varastoitunakin kokoelma on herättänyt kansanvälistä kiinnostusta.

• Viime vuonna sitä kävi katsomassa yhdysvaltalaisen Indianan yliopiston sosiologian emeritusprofessori Ain Haas, meksikolainen kuvataiteilija Tania Candiani sekä norjalainen soitintutkija Gjermund Kolltveit, Rauno Nieminen kertoo.

Näyttely on avoinna Omalla Tuvalla Ikaalisissa 19.1. ja 26.1. klo 13 – 17 yhdessä neljän muun näyttelyn kanssa.

Lisätietoa:

Oman Tuvan näyttelyt – Oma Tupa – Ikaalisten Wanhan kauppalan kotiseutuyhdistys Oma Tupa ry.