Kaupungin niittykohteet

Valikoima kaupungin puistonurmia muutetaan niittyjen suuntaan.

Niittykohteilla muutimme alueen hoitotavan niittyjä suosiviksi ja kylvimme niittykasveja kehityksen vauhdittamiseksi. Niittyjä kasvattamalla voimme kasvattaa lajien määrää ja parantaa pölyttäjähyönteisten elinolosuhteita.

Niityt sitovat ravinteita ja hiiltä sekä toimivat osaltaan hulevesien suodattajina, jolloin järveen päätyvät vedet ovat puhtaampia.

Niitto tehdään, kun kasvien siemenet alkavat kypsyä heinä-syyskuun välillä.

Lähtötilanteessa kohteiden niittylajit ovat harvassa, mutta toimenpiteiden jälkeen parin vuoden kuluessa määrä kasvaa. Niitylle on kylvetty lähialueillakin esiintyviä niittykasveja kuten päivänkakkaroita, kellokukkia, kohokkeja, kaunokkeja, puna-ailakkia, niittyhumalaa, metsäapilaa, ukontulikukkaa, kelta-apilaa ja mäkikuismaa. Alueen kasvillisuus kehittyy maaperän ravinteisuuden ja kosteuden mukaan. Niittykasvit suosivat vähäravinteisia ympäristöjä. Kuivilla paikoilla ketojen lajit yleistyvät mm. kissankello ja kosteilla mailla tuoreiden niittyjen lajit, esim. puna-ailakki.

Kehitettävät niittykohteet muodostavat tulevaisuudessa ketjun, missä pölyttäjähyönteiset voivat liikkua kohteelta toiselle.

Niitty kehittyy vähitellen. Alkuvaiheessa kukkakasvit kilpailevat vuorollaan niityn herruudesta. Aluksi yksi- ja kaksivuotiset ovat niskan päällä (mm. harakankello, ukontulikukka), myöhemmin hallitsevat puna-ailakki ja päivänkakkara. Vähitellen niityn olemus tasaantuu ja kukintaan pääsevät hitaammin kehittyvät niittykasvit, kuten kissan- ja kurjenkello sekä erilaiset kaunokit.

Kukin asukas voi tehdä paljon alueensa ja ympäristönsä eteen, esimerkiksi osallistuessaan roska-, vieraslaji- ja niittotalkoisiin. Ympäristön kannalta edullista on perustaa niittykaistale myös omalle tontilleen tai käsitellä tontilla syntyviä hulevesiä luonnonmukaisesti näiden syntypaikalla.

Niityn kukkaloiston toivotaan tuovan iloa ja elämyksiä alueensa asukkaille. Niityn etabloituessa tulevaisuudessa voi alueelta kerätä pieniä määriä kukkia tai kasvien siemeniä myös kotiin vietäväksi.

Niittykyltti (pdf) 

Silkinpuisto

Niittykasvien asemat ovat vahvimmillaan puistometsänreunassa ja leviämässä laajemmalle. Syksyllä 2024 nurmipintaan harattiin aukkoja, mihin tehtiin niittykasvien kylvöä ja näin saadaan uusniitylle lisää niittykasveja ja tärkeitä puuttuvia lajeja mukaan valikoimaan. Runsaampi kasvivalikoima puolestaan hyödyttää isompaa joukkoa perhosia ja muita pölyttäjähyönteisiä. 

Keltaisella merkattua aluetta hoidetaan jo kesannon niityn hoitotavalla.

Punaisella esitetään alueita, joiden hoitoväliä voisi harventaa ja ohjata niityiksi.

1. Toivolansaari
2. Lehmustien reunapuistokaista
3. Omantuvan alapuoleinen tontti
4. Riihipuisto
5. Kölipuistikko
6. Päiväniitty
7. Raholan puistikko
8. Takilanpuistikko
9. Matin puistikk
10. Hankapuistikko
11. Kortteenkatu tontti
12. Palopuisto
13. Hakapuisto
14. Viitapuisto
15. Puistokaistale Vanhan
    Tampereentien varressa
16. Myllymäenkatu kentän reuna
17. Viulumiehenväylä tontit
18. Tiilipuisto
19. Kuhilaspuisto
20. Isotalonkatu puistokaistaleet

Niittykohteet (pdf)